Miehemme maailmalla: Iiro Pakarinen


Miehemme maailmalla - K-market Satama lähellä! Miehemme maailmalla -juttusarjassa kuullaan kiekkokauden aikana kuukausittain yhden maailmalla kiekkoilevan kalpalaisen kuulumisia.


SuKiKa:n kasvatti Iiro Pakarinen siirtyi Suonenjoelta Kuopioon C-juniori-ikäisenä ja myöhemmin kolmen SM-liigakauden jälkeen hän suuntasi Helsingin kautta Pohjois-Amerikkaan. Menossa on neljäs kausi Edmonton Oilersin organisaatiossa ja juuri nyt kiekkoilullisena kotikaupunkina toimii Länsi-Yhdysvalloissa sijaitseva Bakersfield. Kysyimme "Rudilta", mitä hänelle kuuluu tällä hetkellä?


Pelasit alkukauden odotetusti Oilersissa, mutta muutama viikko sitten tuli komennus Condorsiin AHL:n puolelle. Minkälaiset ovat fiilikset tällä hetkellä? Entä pääsetkö viettämään joulun perheesi parissa?
- No eihän ne fiilikset tällä hetkellä mitkään parhaat ole. Tietenkin sitä haluaisi ylhäällä pelata. En pääse perheeni luo jouluksi, he ovat vielä Suomessa. Jouduimme perumaan heidän lennot, kun tuli tieto, että joudun tulemaan tänne AHL:n puolelle.

Kun tiesi AHL:ään kävi yksisuuntaisen sopimuksesi johdosta nyt Waivers-listan kautta, koetko jotta paluu NHL:ään on yhtä lailla omissa käsissäsi kuin aiemmilla kausilla, kun vain pelaat tarpeeksi hyvin? Keiden kanssa näkisit sinun taistelevan pelipaikasta Oilersin kokoonpanoon?
- Kyllä se varmasti on omissa käsissä suurimman osan, mutta tottakai nousu takaisin vaatii myös jonkun epäonnistumista Oilersin puolella. Varmaankin kovimmat kilpailijat siellä ovat Zach Kassian ja Anton Slepyshev.

Välillä kuulee puhuttavan, että Euroopassa harjoitellaan kesällä kovempaa kuin Pohjois-Amerikassa ja paikalliset sitten pelaavat itsensä kuntoon muutaman viikon training campilla. Pitääkö tämä sinun kokemusten perusteella paikkaansa vai onko se höpöhöpöä?
- Tämä on saattanut ehkä pitää paikkansa joskus vuosia sitten, mutta ei pidä enää. Kaikki tulevat nykyään huippukunnossa harjoitusleireille.

"En olisi ikinä uskonut, että noin nuorena pelaaja pystyy jo johtamaan joukkuetta noin hyvin"


Olet kärsinyt Pohjois-Amerikan vuosinasi useista loukkaantumisista, koetko niiden johtuneen enemmän fyysisestä pelityylistäsi vai ihan huonosta tuurista?
- Luulen, että varmasti enemmän on vaikuttanut huono tuuri, mutta tottakai menen tilanteisiin aina täysillä ja luulen, että silläkin on ollut oma osansa loukkaantumisissa.

Suomessa on puhuttu viime vuosina paljon olosuhteiden kehittämisen merkityksestä. Pääsit kokemaan sen, kun Oilers siirtyi vanhasta areenasta viime kaudeksi NHL:n silloin uusimpaan areenaan. Paransiko se vielä NHL-tasollakin isommin pelaajien arkea ja mahdollisuuksia kehittyä?
- Kyllä se paransi oloja todella paljon. Vanhasta hallista meneminen varmaan yhteen maailman parhaimmista halleista oli kyllä mahtavaa. Uskon, että se vaikutti myös positiivisella tavalla meidän pelaamiseemme.

Iiro vuodattaa Kaliforniassa päivittäin hikeä sen eteen, että näytöt AHL:ssä tuovat kutsun takaisin NHL:ään.


Oilers voitti 80- ja 90-luvuilla viisi Stanley Cupia seitsemään vuoteen ja oli todellinen dynastiaseura. Ovatko nuo seuran suuruuden ajat nykypelaajille enemmän voimavara vai jopa taakka vai huomaako sitä edes arjessa?
- Ehkä sen tässä parin vuoden aikana huomasi eniten mediasta ja faneista, mutta muuten sitä ei arjessa huomannut. Tottakai kaupunki meni aivan sekaisin viime keväänä kun pääsimme pudotuspeleihin ja se varmasti vähän korvasi vuosien pettymyksiä faneille.

Totuit pelaamaan KalPassa paljon luistelevaa ja kiekollista peliä. Nyt Oilersia pidetään yhtenä NHL:n kiekollisimmista joukkueista. Ovatko nämä pelitavat sitten miten kaukana toisistaan?
- Totta puhuen on vaikea sanoa, koska peli on aika erilaista pienessä kaukalossa. Ehkä pelasimme silloin KalPassa vielä kiekollisempaa peliä mitä Oilers tällä hetkellä pelaa, mutta tottakai peli on niin paljon nopeampaa, niin on vaikea tarkalleen sanoa.

"Tuloksia seuraan päivittäin"


Connor McDavid sai Oilersissa C:n rintapieleen jo 19-vuotiaana. Minkälainen johtaja hän on jäällä ja kopissa? Entä minkälaisesta persoonasta on kyse?
- Connor on kyllä mahtava persoona! En olisi ikinä uskonut, että noin nuorena pelaaja pystyy jo johtamaan joukkuetta noin hyvin. Hän on todella rauhallinen, jopa vähän hiljaisempi kaveri kopissa. Näyttää esimerkkinsä jäällä ja jos on tarvetta jotain sanoa myös kopissa pelaajille, pystyy sen sanomaan. Hieno pelaaja.

Oletko seurannut KalPan otteita Kuopiosta muuttosi jälkeen miten aktiivisesti?
- On tullut jonkun verran seurattua, etenkin viime kaudella kun KalPa pääsi finaaleihin. Pelejä en ole katsonut, mutta tuloksia seuraan päivittäin.

Miehemme maailmalla -sarjan edellinen haastateltava, Rissasen Jaakko kysyy sinulta seuraavaa: Mistä tulee yksi lempinimistäsi, Feta?
- Hah hah, nyt on Jasu laittanut kyllä pahan! Sehän taisi tulla jostain minun lausahduksesta "Whata feja" eli "Whata f**k". Muistaakseni Nuutisen Mikko, Rasin Petteri ja Jasu sitten jotenkin taittoivat tuon sanan feja sanaksi feta. Siitä se muistaakseni tuli.

Mitä vastaisit tällä hetkellä kysymykseen, haluaisitko päättää ammattilaisurasi aikanaan siellä mistä se alkoi, eli Niiralan Montussa ja KalPa-paidassa?
- Olisihan se tottakai hienoa. Rakentaa joukkue näistä KalPan omista pojista, Härski, Jasu, Kisu, Pudi ja kumppanit ja tuoda mestaruus joskus Kuopioon. Tottakai toivon, että se mestaruus tulisi jo aikaisemminkin. Luulen kuitenkin, että pelaan viimeisen kauteni Suonenjoen Kiekko-Karhuissa, tai ainakin viimeisen pelini. Siellä ei ole vielä yhtään peliä tullut edustusjoukkueessa pelattua.


Seuraava K-market Sataman tarjoama Miehemme maailmalla -haastattelu julkaistaan tammikuussa.

Aiemmat Miehemme maailmalla -haastattelut:
- Miehemme maailmalla - Eero Kilpeläinen (2.11.2017) täällä.
- Miehemme maailmalla - Jaakko Rissanen (24.11.2017) täällä.