01.01.2021
KalPan kotikaukalo on sijainnut Niiralan montussa jo 70 vuotta
Suomen Jääkiekkoliitto halusi levittää jääkiekkoa uusille paikkakunnille ympäri Suomea ja osana tätä ajatusta se toi A-maajoukkueen olympialeirin loppuvuodesta 1947 itäisen Suomen keskeiseen kaupunkiin Kuopioon.
Lopulta Suomen Olympiakomitea ei taloudellisiin syihin vedoten lähettänyt Leijonia vuoden 1948 olympialaisiin Sveitsin Sankt Moritziin. Olympialeirin järjestämisen vaikutukset Kuopion alueelle olivat kuitenkin toivottuja, kipinä jääkiekkoa kohtaan jäi elämään Savon Sydämeen.
Kalevan Pallosta tuli pian ensimmäinen jääkiekon lajivalikoimaansa ottanut kuopiolainen seura. Muita lajeja olivat jääpallo, jalkapallo ja pesäpallo. Vuoden 1948 puolella käynnistyneelle jääkiekkokaudelle 1947-1948 Maakuntasarjaan osallistui Kuopiosta kaikkiaan kolme seuraa, KalPa sekä Kuopion Eräveikot ja Kuopion Palloseura. Kuopiolaisen kiekkoilun kolme ensimmäistä kautta kaukalo sijaitsi Kuopionlahdella, jonne kaukalo rakennettiin Leijonien olympialeiriä varten.
Uusi sivu kuopiolaisessa kiekkoilussa kääntyi kaudelle 1950-1951, kun ”Kuopion uusi jääkiekkostadion” nimellä kutsuttu pelipaikka valmistui Hatsalan ja Niiralan kaupunginosien rajamaille. Avausottelu uutuuttaan kiiltelevässä kaukalossa pelattiin 1.1.1951, kun ystävyysottelussa toisensa kohtasivat KalPa ja Kuopion Keltamustat, joka oli tunnettu aiemmin nimellä Kuopion Eräveikot.
Niiralan montussa pelatun kautta aikojen ensimmäisen ottelun ensimmäisen maalin viimeisteli KalPa, hyökkääjä Veijo Koposen toimesta. Koposen kaksi maalia ja hyökkääjä Ensio Pönkäsen yksi maali eivät kuitenkaan riittäneet, kun Keltamustat nousi lopulta selvään 11-3 (3-1, 2-2, 6-0) voittoon. Keltamustien maaleista Kauhanen teki neljä, Halonen kolme ja kahden maalin miehiä olivat Matti "Hilma" Hiltunen sekä Pertti ”Spede” Pasanen.
Itse Maakuntasarjassa KalPa voitti kaksi ottelua, pelasi kerran tasan ja eteni kaksiosaiseen nousukarsintaan Oulun Luistinseuraa vastaan. Ensimmäinen ottelu Kuopiossa päättyi KalPan voittoon numeroin 6-5, mutta kun erittäin vetisissä olosuhteissa Oulussa pelattu toinen ottelu päättyi lukemiin 8-2, OLS nousi seuraavalle kaudelle Suomen sarjaan.
Tuon yhden ottelun vaikutukset tulivat olemaan dramaattiset ja poikkeuksellisen pitkävaikutteiset. KalPan jäädessä Maakuntasarjaan ja alueella vielä nuoren lajin pelaajista kilpailun kiristyttyä, ei seura saanut seuraavalle kaudelle joukkuetta kokoon. Lopulta KalPalla ei ollut joukkuetta jääkiekossa seuraavalla viidellä kaudella. Kunnes syksyllä 1956 Kuopion Palloseura joutui taloudellisista syistä luopumaan jääkiekosta, KalPa sai mahdollisuuden palata ja käytti sen. Mutta se on jo toinen tarina se…
Kaukalo sorakuoppaan, armeijan kasarmien läheisyyteen valmistui vuoden 1950 viimeisinä päivinä, tekojääksi se kehitettiin syksyksi 1974 ja jäähalli valmistui vuonna 1979. Kaukaloa kahdelta sivulta kiertänyt Soramäentie nimettiin vuonna 1984 uudelleen, ja tie tunnetaan edelleen nimellä Hannes Kolehmaisen katu, kuopiolaissyntyisen nelinkertaisen olympiavoittajan Hannes Kolehmaisen kunniaksi.
Viime vuosina mittavilla parannuksilla jäähallista areenaksi kehitetty KalPan kotiareena on viralliselta nimeltään Olvi Areena, ja kuluva kiekkokausi on seuralle tässä entisessä sorakuopassa jo 66. Tänä päivänä KalPa on kaikista Liiga-seuroista pisimpään kotiottelunsa samalla paikalla pelannut seura.
